Suvun juuret
Sukumme tunnetut alkuvaiheet liittyvät keski-Suomeen ja lienee paikallaan luoda katsaus noihin Muuramen, Korpilahden ja Petäjäveden seutujen varhaisempiin aikoihin. Seutu on saanut vaki-naisen asutuksen suhteellisen myöhään. Lisätietoja saa mm. Suur-Jämsän-, Korpilahden- ja Pe-täjäveden historioista. Erinomainen tietolähde on myös lehtori Veli Laukkalan kirjoittama Lauk-kala-Tikkala suvun historia. Siinä sukukirjassa on paljon sukuumme liittyviä henkilöitä.
Seudut olivat 1300-1400 -luvuilla vanhoja hämäläisten eräalueita, joita hyödynsivät kantatalot mm. Pälkäneeltä, Sääksmäeltä ja Lammilta saakka. Kalastus oli tärkeä osa elinkeinoa metsästyksen ohella. Eräalueita mitoitettiin päiväkunnilla, maa-alueella, jonka mies metsästysretkellään päi-vässä kierteli. Saman kantatalon "omistuksessa" saattoi olla useampiakin näitä päiväkuntia. Seu-dut olivat pitkään vailla vakinaisia asukkaita. Lappalaisia mainitaan asuneen Sääksmäen Kantalan talon erämailla vielä 1300-luvulla. Lienevätkö Hämeen miehet eräretkillä samalla käyneet verottamassa näitä lappalaisia. Kantalan erämaa sijaitsi nykyisessä Muuramessa. Mielenkiintoi-sempaa lienee, että karjalaistenkin nautinta-alueet ovat ulottuneet entisen Suur-Jämsän alueelle. Sitä todistavat monet mm. paikannimet, Lopotti esimerkiksi.
Ensimmäiset vakinaiset asukkaansa Korpilahti on saanut ennen vuotta 1478 ja nämä olivat olleet hämäläistä ja savolaista alkuperää. (S-Jh, osa I / sivu 121), (S-Jh=Suur-Jämsän historia)
Tiedot suvustamme alkavat veljeksistä Matti ja Suni Saukkola . Matti oli isäntänä Korpilahden pitäjän Muuratjärven kylän Saukkolan talossa vuosina 1562-1578 ja veljensä Suni oli saman talon isäntä 1578-1585 . Suni Saukkola on Heta Wilhelmintyttären (1850-1890) esi-isä. Tämän Hetan ja Niklas Samuelinpojan (1839-1870) aviosta polveutuu yksi merkittävä sukuhaara seurassamme.
Mistä he Korpilahdelle tulivat, ei ole tiedossamme, mutta arvelumme on että he saapuivat Savosta.
Joonas Matinpoika, joka eli vuosina 1777-1852, on Matti Saukkolan jälkeläinen 9. polvessa. Suur-Jämsän historian osa I sivun 580 mukaan Joonas Matinpoika oli isäntänä vuosina 1825-1847 Petäjäveden Vähä-Puttolassa (Hirvimäki). Hänen poikansa oli Mikko Joonaanpoika s 1813 - k 1895 ), jota kutsuttiin kotipaikallaan Korpilahdella Muuratjärven kylässä lempinimellä Ruppa Mikko. Tämä Ruppa Mikko nimettiin yhdeksi sukuseuramme lähtöhenkilöksi. Hän edustaa 10. sukupolvea Matti Saukkolasta lukien.